Kurssi ohi jes...

Jesjesjes, kurssi oli kiva mutta tuo pohtiminen otti välillä aika pannuun..

Hirveesti opin kurssilla, ja kurssi anto vähän eri kulmia mistä katsoa. Blogia todennäköisesti tuun vielä kirjoittelemaan, juuri noista mun opinnoista ja muutenkin että miten menee :)

Ammattiliitot

Yksi kiva jännä tuntematon uusi aihe taas, eli ammattiliitot.

Niin.. No mitä itse tiedän ammattiliitoista ennenko otin enemmän asiasta selvää. Ainakin sen, että ammattiliiton muodostavat yleensä saman ammattialan saaneet henkilöt, ja kyseinen liitto ajaa siihen kuuluvien ammattilaisten oikeuksia, kuten palkka-asiat,lomat,työajat/olot, ja he voivat myös tarvittaessa antaa juridista neuvontaa.

Tulevana lähihoitajana yksi ammattiliitoista mihin voin liittyä, tai johon jo liityin !!! on  Suomen lähi- ja perushoitaja liitto eli SuPer ry ! Se on suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto.  Liitto työskentelee sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoissa sekä julkisella että ksityisellä sektorilla. 

Opiskelijoille liittyminen on maksutonta. Jäsenetuna tulevat kalenteri, liiton lehti ja jäsenkortti. Parasta mielestäni on, että saan myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä työssäoppimisjaksoilla ja alan töissä minut on vakuutettu vastuu ja oikeusturvavakuutuksella. Ja jos työssäoppiminen tapahtuu ulkomailla, vakuutukset ovat myös siellä voimassa. Super ry tarjoaa työttömyyskassan jäsenyyden maksutta. 

Super järjestää myös aktiivitoimijoille tarkoitettuja kursseja ja kaikille jäsenille avoimia koulutustilaisuuksia. 

Tulevaisuuden työntekijä

Minkälainen työtoveri tai työntekijä tulen tulevaisuudessa olemaan ? Toivottavasti hyvä. Pelkkä toivominen ei riitä, joten mistä piirteistä mitä itsestäni löytyy, voisi olla hyötyä? Olen sosiaalinen, yleensä positiivinen ja huumorintajuinen. Mutta olen myös äkkipikainen, kärsimätön ja vähän valittavaa sorttia. Mutta ne hyvät puolet joita voin työssäni hyödyntää ovat ehdottomasti sosiaalisuus ja helposti lähestyttävä asenne, jos se noin nyt sanotaan.

 Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia solmia uusia ihmissuhteita. Työntekijänä vanhoissa työpaikoissani olen aina ottanut huomioon muut työntekijät, ja olen myös aina ollut sitä mieltä että, vaikka et jostain pidä silti sinun pitää tulla kaikkien kanssa toimeen. Se on mielestäni tärkeää lähihoitajan ammatissa. Olen myös oma-aloitteinen enkä vain kulje työnantajan perässä kyselemässä neuvoja tai seuraavia tehtäviä. Jokainen päivä on erilainen, joka päivä on edessä uudet haasteet. Ja tässä ammatissa sitä odotankin eniten, ettei mikään päivä ole samanlainen, kun edellinen.

 Eniten pelkoa herättää lähihoitajan ammatissa se, että tulenko jaksamaan? Kyseinen ammatti on raskas henkisesti sekä fyysisesti. Pelkään sitä, että luovutan turhan helposti. Enkä tiedä tulenko koulunpenkillä oppimaan kuinka olisin luovuttamatta. En sano että olisin pinnallinen ihminen, mutta en tiedä jos nyt esim. tulisi työssäoppinen kehitysvammaisten kanssa, miten suhtautua heihin. Kaikki ovat ihmisiä, enkä tietenkään kohtelisi heitä millään tavalla huonommin kuin ketään muutakaan, en vain tiedä miten heidän kanssaan toimia. Noiden asioiden oppimista odotan eniten, miten työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Mistä saa varmuutta siihen että tietää onnistuvansa, eikä kukaan joka työskentelisi kanssasi tuntisi saavansa huonompaa kohtelua kuin muut. 

Aktiivisuuteni tuo minulle turvaa työpaikan haussa. Etten jää maleksimaan vaan jaksan etsiä töitä. Jos en jaksa tavallista työnhakua, eli sanomalehdistä tai netistä etsimistä, voin kysyä tutuiltani tietävätkö he mitään, tai ottaa suoraan yhtettä soittamalla eri firmoihin. Yksi hyvä idea on myös jättää oma ilmoitus työpaikka sivuille, tai vaikka laittaa lehteen. Eli silloin kiinnostuneet voivat ottaa minuun yhteyttä, eikä minun tarvitse jättää monia hakemuksia. 

Itse todennäkösesti soitan haluamalleni työpaikalle ja kysyn mahdollisesta työpaikasta ja onko voisinko päästä haastateltavaksi. Olen parempi ilmaisemaan itseäni "puhelimessa" tai niin että kerron itse kasvotusten itsestäni kun kirjoittaisin netissä hakemuksen.

Oma taloudellinen hallinta

 Saatiin tehtäväksi miettiä omia menoja ja tuloja, minkälaisia tukia opiskelija voi hakea ja onko siihen jotain ehtoja. Sen lisäksi tuli tietenki pari muuta tehtävää, mutta jos alottaisin noista omista menoista&tuloista.

Elikkäs, itse asun vielä kotona, vanhempien ja veljen kanssa. Töitä en tällä hetkellä tee, mutta suunitelmissa on hakea taas, kun koulu on lähtenyt kunnolla rullaamaan. Saan vähän taskurahaa siitä kun käyn vahtimassa kolmen eri perheen lapsia, noin kerran kahdessa viikossa. En maksa itse esim. bussi&sali korttiani, tai puhelinlaskuani. Vanhemmiltani saan käyttö rahaa vaatteisiin n. 1-2 kertaa 2 kuukadessa, ja yleensä se on 40-60 euron luokkaa. Ensimmäisessä työpaikassani aloitin 13-vuotiaana ja siitä asti olen työskennellyt eri puhelinmyynti firmoissa sekä ravintolassa. Olen tiennanut hyvin kun ottaa huomioon, että asun vielä kotona ja laskuja ei tarvitse itse maksaa. Yleensä palkkarahoilla olen ostanut vaatteita ja käynyt leffassa yms. joten on vaikeaa nykyään ottaa vanhemmilta rahaa vastaan vaatteita varten, kun on pidemmän aikaa ostanut ne itse. Olen huono rahankäyttäjä, ja yleensä palkka on mennytkin tosi nopeasti. Omaa rahankäyttöä voisin hallita paremmin esimerkiksi niin, että en ostaisi syömistä ja sellaista pientä naposteltavaa niin usein, ja etten myöskään joka kerralla palkan saatuani, ostaisi vaatteita. Mun pitäis kanssa opetella sitä jaloa taitoa, eli säästämistä. Yleensä oon laittanu jonkun verran säästöön ko oon rahaa saanu, mutta pitäis myös oppii sitä käteistä säästää, koska se hurahtaa samantien.. 

Eli mun tulot ja menot ei oo ihan tasapainossa, rahaa pitää oppii säästämään ja miettiä mihin sitä oikeesti käyttää.

Seuraavaksi tuli kysymys siitä, mitä tukia opiskelijat saa, oliko siihen ehtoja tai joihinkin jotain ikärajoja? 

 Opintuki ; eli opintotukeen kuuluvat asumislisä, opintoraha ja opintolainan valtiontakaus. Suomessa suoritettaviin opiskeluihin opintotukea voivat saada Suomen kansalaiset ja tietyin ehdoin myös muiden maiden kansalaiset. Opintotuen määrä ja myöntämisehdot ovat erilaisia toisen asteen ja korkeakoulun opinnoissa.

 Asumislisä on valtion maksama avustus joka maksetaan kuukausittain tilille. Se on verotonta tuloa, eli siitä ei makseta veroa eikä sitä oteta huomioon tulovalvonnassa vuositulona. Asumistuki on 26,90-201,60 euroa kuukaudessa, ja jos olet alle 18-vuotias, vanhempiesi tulot vaikuttavat asumislisäsi määrään. Voit saada asumislisää vain opiskelukuukausilta ja sellaiseen asuntoon, jossa voit suorittaa opintojasi. Voit hakea asumislisää verkossa, kelan sivuilta.

Opintoraha on valtion maksama avustus joka maksetaan kuukausittain tilille. Opintorahaa saat myös vain opiskelukuukausilta, mutta voit saada opintorahaa myös kesällä jos sinulla on oikeus kesäopintotukeen, tai opiskelet päätoimisesti kesällä. 17-vuotta täyttäneet voivat hakea opintorahaa, ja sitä aletaan maksamaan seuraavan kuukauden alusta alkaen. Alle 17-vuotiaista maksetaan vielä lapsilisää eivätkä he voi saada opintorahaa, paitsi määrätyin ehdoin.

Opintolaina

on valtion takaama laina, joka pitää maksaa takaisin. Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, voit hakea lainan valitsemastasi pankista. Koska valtio takaa opintolainasi, et tarvitse muuta vakuutta lainallesi. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta.


Koulumatkatuki
voit saada tukea jos koulumatkasi pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Kela maksaa ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa oleville.

Ateriatuki
jos olet korkeakouluopiskelija, olet oikeutettu alennukseen opiskelija-aterian hinnasta ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä.

Aikuiskoulutustuki
Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä

Tuossa noin oli nyt vähän noita erilaisia tukia opiskelijoille. Yksi tehtävistä oli pohtia pikavippejä ja miten ne eroavat pankkien lainoista, jos eroavat..?

Mitä itse siis tiedän pikavipeistä eli pienlainoista ? Ainakin sen, että kun kyseinen aihe on tullut esille, ei siitä puhuta kauniisti. Monet kuvittelevat saavansa helpon lainan ottamalla pikavipin, mutta todellisuudessa he saattavat joutua  velkakierteeseen, jota ei olekkaan niin helppoa katkaista. Pikavippien ideana on vakuudeton kulutusluotto jonka suuruus on n.50-1000:n euron välillä. Pikavipin vuosikorko vaihtelee n.100-1500 prosentin välillä kun pankkien vastaava korko on n.10 pronsenttia. Pikavippiä kutsutaan joskus viimeiseksi pelastukseksi, vaikka se ei sitä todellakaan ole.

Veroja taas kerätään yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Julkiset palvelut vievät paljon verorahoja esim. Tien kunnossapidot, sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjastot, valaistus, turvallisuus (poliisi, palokunta, armeija ). Tavallinen ihminen maksaa niin sanotusti kahta veroa, kunnallisveroa ja valtioveroa. Kunnallisvero menee kaupungille jossa asut ja valtiovero valtiolle jossa asut eli tässä tapauksessa Suomen valtiolle.

retarded friday

Perjantaina meil oli ensimmäistä kertaa köksää ja opeteltii tekemää safkoi koulu-ikäisille ja vähän nuoremmille.. Onnistuttiin aika hyvin, mutta meil on tosiaa vähä erilaisempi luokka hahah :_D aina sattuu ja tapahtuu jossai määrin. Näitä on kiva lukee sitte parinvuoden päästä ja miettii et kuinka nolo on ollu XD mut se on ihan fine.

sirpa se siellä

ei hiuksii safkoihi...

<3

Day one

Pohdintoja itsestäni tulevana lähihoitajana

Mielestäni ei riitä, että lähihoitajana olen vastuullinen, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen jos en  pysty ymmärtämään asiakasta. Miten he tuntevat asiat erilailla, miten tärkeää heille on että ymmärrämme. Olemme erilaisia, ja lähihoitaja tapaa ammatissaan vähän väliä uusia asiakkaita, että emme pärjää jos emme ymmärrä. Kasvaessani lähihoitajaksi oma minäni muuttuu koko ajan ja oma arvomaailmani myös. Uskon opintojeni edetessä, että varmasti mieleni tulee muuttumaan joidenkin asioiden suhteen, toivottavasti parempaan suuntaan. Se on yksi niistä asioista mitä lähihoitaja on hakemassa, eli juuri sitä ymmärtämistä. Lähihoitaja kohtelee asiakasta ainutkertaisena, kunnioittaen ja yhdenvertaisena , riippumatta sukupuolesta, uskonnosta tai rodusta. Eli hän tekee työtään niin, että jokaisen ihmisen perusoikeudet toteutuvat. 

Kun opintoni ovat nyt alkaneet, toivon että motivaationi olisi yhtä korkealla vuoden päästä, kuin se on nyt. En tiedä oonko ajattelut jotenkin, että lähihoitajaksi opiskeleminen on helppoa, koska mua  alko vähän naurattaa että tää onkin vaikeaa. Se että sun pitäisi ymmärtää jotain ventovieresta ihmistä, vaikka sulla ei oliskaan mitään samoja kokemuksia, kuulostaa tosi hankalalta. Ja mä tosiaan puhun oikeesti ymmärtämisestä. Ei siitä, että sanot ymmärtäväsi ja se oli siinä, vaan todella ymmärrät ja osaat antaa apua sekä neuvoja. Sitä kutsutaan ammatilliseksi kasvuksi. Olet pikkuhiljaa sisäistämässä niitä lukemattomia tietoja joita tulet tarvitsemaan lähihoitajan ammatissa. Itse oon iha innoissani ko juuri tän blogini kautta pääsen tarkastelemaan omaa ammatillista kasvuani. En itse varmaan muistaisi tarkalleen minkälainen olin esim. ensimmäisen vuoden alussa kun aloitin opintoni, mutta tämän avulla voin tarkastella kasvuani pikkuhiljaa. 

Jossain vaiheessa opiskeluuni mukaan tulevat myös etiikka ja erilaiset arvot. Etiikkaa ei voi opettaa - sitä voi vain oppia. Voit oppia erilaisia teorioita etiikasta ja sen omaksumisesta, mutta lopullisen oman elämäntulkintasi teet sinä itse. Myös oma moraali on asia joka ohjaa ja tukee päätöksiämme. Aijonko auttaa tuota vanhusta painavien kauppakassien kanssa, vai kävelenkö ohi ? Etiikka ja moraali kulkevat kanssamme joka päivä tehdessämme erilaisia ratkaisuja ja päätöksiä. Ne ovat periaattessa yksi sama asia, paitsi jokaisella ihmisellä on moraali vaikka hän ei sitä tiedostaisi, kun taas etiikka tutkii sitä, mitä moraalin tulisi olla. 

Minulle lähihoitajan ammatti on se, mitä olen aina halunnut tehdä, vaikka en ole sitä aina tiedostanut. Toivon että saan suoritettua koulun kunnialla ja siinä kolmessa vuodessa ettei sinne tarvitsisi jäädä tekemään mitään ylimääräistä :_D sen jälkeen olisi suunitelmissa armeija. Armeijassa haluaisin lääkintämieheksi, ja sieltä sitten vapaaehtois duuniin Eurooppaan tai Afrikkaan. En tiedä vielä kuinka kauan olisin tekemässä tuota duunia, mutta sen jälkeen oli vielä suunitelmissa lukea itseni kätilöksi. Eli varmaankin myös toisen vuoden jälkeen kun alamme miettiä mihin suuntaudumme, itse lähden sairaanhoidon puolelle. Yllätyin positiivisesti kun kuulin että moni luokkalaisistani on suuntautumassa kanssa sairaanhoitoon ja siitä kätilöksi :-)

Anni