Kyselytutkimus

PIRJO HYNNISEN KYSELYTUTKIMUS AUTTAMISASENTEISTA JA AUTTAMISTOIMINNASTA

Kyselytutkimukseen vastanneistä 60% oli miehiä ja loput 40% naisia.

Paljonko sinulla on vapaata aikaa, jonka voit käyttää haluamallasi tavalla esim. ystävien tapaamiseen, harrastuksiin tai toisten auttamiseen ? - 40 % vastanneista oli vapaata aikaa melko paljon, toisella 40% oli melko vähän ja 20% ei juuri lainkaan.

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä ? 

1. Ihmisen joka on saanut apua lähisukulaiseltaan, tulee auttaa tämän puolestaan tarvittaessa apua = 60% vastanneista oli täysin samaa mieltä, 40% jokseenkin samaa mieltä.

2. Jos ihminen on saanut avustuksen joltain järjestöltä, hänen tulee tukea kyseistä järjestöä sitten, kun se on mahdollista = 60% oli jokseenkin samaa mieltä, 40% täysin erimieltä

3. Mitä useamman kerran sama ihminen  auttaa toista, sitä vahvemmassa vastavuoroisuuden velassa autettu on = 40% vastasi olleensa jokseenkin samaa mieltä, 60% täysin eri mieltä.

4. Jos ihminen on terve ja hyvinvoiva, hänen on aina pyrittävä antamaan takaisin vastaanotettu apu = 100% vastasi olleensa jokseenkin eri mieltä.

5. Jos ihminen on sairas, iäkäs tai liikuntarajoitteinen, vastaanotetun avun korvaamista ei tarvitse ajatella = 20% vastanneista oli täysin samaa mieltä, 60% vastanneista oli jokseenkin samaa mieltä ja 20% jokseenkin eri mieltä

Oletko viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt jotain seuraavista ? 

Perheenjäsenten auttaminen = 100%  ehdottomasti

Sukulaisten auttaminen =  80% vastasi ehdottomasti ja 20% todennäköisesti

Ystävien auttaminen = 100% vastasi ehdottomasti

Naapurien auttaminen = 60% ehdottomasti ja 40% todennäköisesti

Jonkun tuntemattoman ihmisen auttaminen = 40% vastasi ehdottomasti ja 60% todennäköisesti

Rahan lahjoittaminen keräykseen =  20% ehdottomasti, 60% vastasi todennäköisesti ja 20% ehkä

Verenluovutus =  40% ehdottomasti, 20% todennäköisesti, 20% ehkä, 20% en usko 

Elinluovutuskortin täyttäminen = 60 % vastasi en usko ja 40% todennäköisesti

Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan = 60% todennäköisesti ja 40% ehkä

Pitempiaikaiseen avustushankkeeseen sitoutuminen = 80% vastasi en usko ja 20% en osaa sanoa

Suomalaisten auttaminen ylipäätään = 60% todennäköisesti ja 20% en osaa sanoa ja 20% ehkä

Eurooppalaisten auttaminen ylipäätään = 60% en osaa sanoa 20% ehkä ja 20% todennäköisesti

Kaikkien ihmisten auttaminen esim.rotuun tai asuinpaikkaan katsomatta = 60% todennäköisesti ja 20% en usko ja 20% ehkä

tehtäviä part.2

Elämäsi arvo voidaan mitata sillä, mitä se antaa maailmalle.

                      — Sir Wilfred Grenfell

TEHTÄVIÄ, PIRJO HYNNINEN

Mitä sinulle tuli mieleen sanoista kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö ?

Kansalaistoiminta. Kuulostaa minun korvaani jollain tavalla hiukan pakolliselta asialta. Kansalaiset toimivat yhdessä luodakseen jotain parempaa tai uudistaakseen asioita. Moni miettii tämä toimintaa anarkistin silmin, ja jossain tilanteissa se voi olla jopa suotavaa. 

Itse mietin kansalaistoimintaa asiana, joka ajaa juuri kansalaisten hyvinvointia ja heidän halua vaikuttaa asioihin. Kukaan ei tässä asiassa voi pakolla tehdä töitä, ainakaan hyvin, tai voi valittaa työn laadusta, koska on itse ollut osana projektia. 

Kansalaistoiminta on mielestäni toiminut ennen paremmin kuin nykyään. Raha on valtaa, ja kuka nyt tahtoisi tehdä asioita ilman palkkaa ? On ikävää, että näin ajattelu on näin vahvaa nykypäivänä, mutta minkäs sille mahtaa. On hienoa kuitenkin todeta, että myös niitä hyviä tyyppejä on jäljellä. 

Eli taas yhteenvedettynä, mielestäni sanasta kansalaistoiminta, tulee mieleen nippu ihmisiä jotka tekevät vapaaehtoisesti töitä luodakseen jotain parempaa tai uutta. 

Sitten sanaan vapaaehtoistyö.

Se on minulle paljon lähempänä sydäntä ja tiedänkin toiminnasta enemmän kuin kansalaistoiminnasta. 

Vapaaehtoistyö on yhden ihmisen tai ison joukon tekemää työtä vapaaehtoisesti, ilman palkkaa taikka muuta ansiota. He tekevät sitä omien periaatteidensa pohjalta, koska haluavat auttaa.

Tässäkään kukaan ei voi sinua pakottaa tai tehdä työtä puolestasi. 

2. Jatka pohdintoja siitä, miten Mathilda Wreden ja Miina Sillanpään työ on jatkunut:
- Miten vankeinhoitotyön toimintatavat ja tavoitteet ovat muuttuneet ?
- Ketkä ovat nykysin ''kaukana kotoa'' samaan tapaan kuin romanit?
- Suhtaudutaanko prostituoihin nykysin eri tavalla kuin ''langenneisiin naisiin'' sata vuotta sitten?

Uskon, että vangeilla on nykypäivänä paremmat olot sekä enemmän ''vapauksia'' huolimatta siitä, että he ovat vankeja. 1960- ja 70-luvuilla toimivat mm. Marraskuun Liike, ja Krim ry. Näiden kahden liikkeen pääperiaate oli, että myös poikkeavilla yksilöillä tulee olla samat oikeudet kuin muilla kansalaisilla. Kun tätä ideaa on lähdetty viemään n. 55 vuotta sitten eteenpäin on varmaa, että jotain on saatu eteenpäin. Samoihin aikoihin syntyi muita liikkeitä kuten erilaisia ammattiyhdistyksiä ja myös käsitykset hyvinvointivaltiosta alkoivat muodostua. 

Ketkä ovat nykyisin ''kaukana kotoa''? Mielestäni ne kaikki jotka ovat jonkin sodan takia joutuneet jättämään kotimaansa, kuten somalit sisällisodan takia ja irakilaiset Irakin sodan takia. Mutta myös muut maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat niitä ''nykyajan romaneita'' jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet muuttamaan suomeen. 

Entä suhtaudutaanko prostitoituihin samalla tavalla kuin ennen ? Mielestäni ei. 
Tällä hetkellä Suomessa prostituutio on sallittua, mutta seksinosto ihmiskaupan uhreilta tai ihmiskaupan uhrin paritus on kiellettyä. Asenteet ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella suotuisimmaksi, mutta tiettyihin asioihin kuten terveyteen, kiinnitetään enemmän huomiota. 
Suomessa on prostituoiduille oma yhdistys nimeltään Pro-tukipiste.

Pro-tukipiste tarjoaa prostituoiduille vertaistukea, tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali-ja terveyspalveluita ja tekemällä edunvalvojatyötä. Yhdistys edistää seksityössä toimiven ihmisten yhdenvertaisen kohtelun edistämistä, ja heiltä saa palvelua englanniksi, viroksi, venäjäksi, suomeksi ja thaiksi. 

♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀

Miten sitten ovat nämä erilaiset talkootyöt muuttuneet ? Voidaanko kansalaisia ' 'velvoittaa'' nykyisin talkootöihin ? Ja minkä asian puolesta itse järjestäisit talkoot ja miten houkuttaisit ihmisiä osallistumaan ? 

Ihmisiä on todennäköisesti vaikeampi saada näinä päivinä osallistumaan talkootöihin kuin ennen. Miksi ? Edelleen sanon yhdeksi syyksi rahan. Toiseksi syyksi päättelen yhteisöllisyyden katoamisen. Raha puhuu, raha saa ihmiset tekemään asioita. Yhteisöllisyys saa ihmiset helpommin osallistumaan. Kun tuttuja esim. samasta kylästä osallistuu yhteisöön vaikuttavaan toimintaan, niin monet tulevat perässä.

En usko siihen, että ihmisiä voidaan enää ''velvoittaa'' talkoisiin. Kyllä silloin, jos kaikki muut naapurinväestä pitää pihan siistinä ja sinä sotket ja roskaat, silloin olet velvollinen siivoamaan omat sotkusi. Mutta et mielestäni ole velvollinen osallistumaan yhteisiin talkoopäiviin, jos sinua ei huvita taikka kiinnosta. Kunhan et itse roskaa ja pidät paikat siistinä.

Mutta se milloin sinut oikeasti voitaisiikin velvoittaa jonkin näköisiin talkoisiin, olisi esim. silloin , kun sota on jättänyt tuhoiset jäljet jälkeensä.  

Kansalaiset yhdessä siivoasivat sodan jäljet ja aloittasivat pikkuhiljaa kunnostamaan sodan tuhoamia katuja yms. Näin on ennenkin toimittu, ja varmasti näin tullaan myös tilanteen sattuessa toimimaan. 

 ♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦

Ketkä ovat nykyisin vaikeimmassa asemassa olevia kansalaisia? - Mikä tekee heidän asemastaan erityisen hankalan. 

Mielestäni vaikemmassa asemassa olevat kansalaiset ovat tällä hetkellä 
↕ : työttömät, asunnottomat, päihteiden käyttäjät ja pakolaiset.

► Työttömät = Ei ole päivittäistä tekemistä, rytmi muuttuu, saattaa jäädä yhteiskunnan ulkopuolella. Työttömät voivat joutua asunnottomiksi vaikean rahatilanteen takia, mukaan saattaa tulla päihteidenkäyttöä sekä syrjäytymistä ja muita psyykkisiä ongelmia. Tällä hetkellä töitä vaikeampi saada kuin esim. 10 vuotta sitten. 


► Asunnottomat : isoimpana ongelmana kodittomuus, ei ole paikkaa minne mennä. Suurin osa syrjäytyneitä ja yhteiskunnan ulkopuolella. Monella psyykkisiä ongelmia kuten depressiota ja skitsofreniaa. Päihteiden käyttö 90% asunnottomista on päivittäistä tai jatkuvaa. 

► Päihteidenkäyttäjät: syrjäytyneitä yhteiskunnasta, monella asunnottomien tapaan psyykkisiä ongelmia. Omasta mielestäni yhteiskuntamme tarjoaa liian vähän apua päihteidenkäyttäjille ja klinikoita on liian vähän. Päihteidenkäyttäjät ja toisella nimityksellä narkomaanit ovat aina olleet jonkilainen ''tabu'' tässä maassa. 

► Pakolaiset: Monella ennakkoluuloja sekä rasistisia mielipiteitä maahanmuuttajista ja pakolaisista. Uusi kulttuuri ja uusien tapojen opetteleminen monelle vaikeaa sekä työlästä. Syrjäytymistä ja masennusta esiintyy maahanmuuttajilla, koska sopeutuminen on vaikeaa. Omat ongelmat kuten traumat esimerkiksi sodasta, tuovat oman osansa vaikeuksiin. Työn - ja opiskelupaikan saaminen, ystävien hankkiminen  ja jopa oleskeluluvan saaminen vaikeaa. 

♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣

5. Valitsin kohderyhmäksi huumeidenkäyttäjät ja heille tarkoitetut tukiryhmät ja vapaaehtoistoiminnat. 

Tuntuu, ettei huumeidenkäyttäjille olisi niin paljon toimintaa tai vertaistukiryhmiä, mutta nettiä selatessani löysin pari hyvää sivua.

Irti Huumeista Ry, tarjoaa seutukohtaista vapaaehtoistoimintaa Etelä- Itä, - Länsi, ja Pohjois-Suomessa.  He tarjoavat ilmaista vertaistukiryhmää huumeidenkäyttäjille, jossa jokainen vapaaehtoistyöntekijä on koulutettu ja vaitiolovelvollinen.

Vertaistukiryhmätoiminta

• huumeiden käyttäjien läheisille ja huumeiden käyttäjille
• avoimet ja suljetut ryhmät, koulutetut ohjaajat
• mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tuntemuksia ryhmässä ja oppia toisten kokemuksista

• Ehkäisevä päihdetyö

  • työyhteisöissä, oppilaitoksissa ja ammattilaisten keskuudessa
  • tapahtumat, tilaisuudet, luennot, vanhempainillat
  • verkostoyhteistyö

Tukihenkilötoiminta

• huumeiden käyttäjien läheisille ja huumeiden käyttäjille perhekeskeisesti, koulutetut tukihenkilöt
• vaikeassa elämäntilanteessa ja retkahdusten aikana
• käytön lopettamisessa ja raittiuden ylläpitämisessä
• hoitoon motivoitumiseksi, hoitoon ohjauksessa, hoidon aikana ja jälkeen

Asiakastapaamiset

• huumeiden käyttäjien läheisille, huumeiden käyttäjille ja heidän perheilleen
• mahdollisuus yksilö- ja perhetapaamisiin
•  tapaamisia yhdestä useampaan kertaan tarpeen mukaan

Irti Huumeista Ry järjestöllö on myös puhelintuki, joka toimii päivystävänä puhelimena suomeksi sekä ruotsiksi. 


♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣


Valitsin YK:n teemapäivistä Maailman ympäristöpäivän jota vietetään 5.6. Minulle luonto ja ympäristö ovat tärkeitä asioita. En roskaa, kierrätän jätteet ja kierrätän myös vanhat vaatteeni, joko kirpputorilla tai vien vaatekeräykseen. 
 Teemapäivän vietolla halutaan nostaa näitä aiheita ihmisten ilmoille: Ilmaston lämpeneminen, roskaaminen, veden liika-kulutus yms.

Miten minä itse toteutan näitä asioita omassa elämässä.
- En roskaa
- En kuluta vettä liikaa
- Kierrätän
- Ostan itsekkin käytettyjä vaatteita sekä huonekaluja.
- Yritän ostaa tuotteita jotka on valmistettu ympäristöystävällisesti. 

Pirjo Hynnisen kurssi ja tehtävät

Tiivistä lista elämäntarinastasi

Olen tehnyt vapaaehtoistyötä kolme vuotta Pitäjänmäen kirkolla 2011-2014. Niinä vuosina olen järjestänyt ja vetänyt nuorille koululaisille erilaisia kerhoja kuten kokki-, ja tyttökerhoja. Tämän lisäksi olen suunnitellut ja toiminut ohjaajana kirkon leireillä monta vuotta. Kiinnostus on lähtenyt jo pienenä, kun kävin aktiivisesti monta vuotta itse kirkon kerhoissa. 

Kirkon kautta olen myös tehnyt vapaaehtoistyötä Punaiselle ristille ja kerännyt rahaa heidän silloisiin apukeräys-ohjelmiin. 

Lähihoitaja koulutuksen aloitettuani, liityin moneen oman alani ammattijärjestöön joka oli suunnattu tervyes ja sosiaali-alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Kuulun mm. näihin järjestöihin : Tehy, Super Ry, JHL ja PAM. Syy miksi olen liittynyt näihin järjestöihin on se, että heiltä saa hyviä jäsenetuja ja he takaavat, että saan oikeudenmukaista kohtelua työpaikallani. Opiskelijana saan myös heiltä ilmaisen jäsenlehden sekä vuosittain kalenterin. 

Tällä hetkellä olen myös Fitness24 jäsen. Itsestä huolehtiminen ja kunnossa pysyminen ovat minulle tärkeitä asioita, ja tästä syystä käyn kuntosalilla monta kertaa viikkossa.

Olen mielestäni liian nuori auttamaan tai tekemään vapaaehtoistyöstä puhuttaessa, töitä mielenterveys ja päihdetyötä, vaikka aihe minua kiinnostaakin. En usko, että osaan ottaa vastaan tai ymmärtää niin rankkoja juttuja, mitä yleensä tällä alueella nähdään. Uskon kun olen vanhempi, että olen saanut kokemusta ja nähnyt enemmän asioita, osaisin ottaa paremmin vastaan rankempiakin juttuja. 

Muuten täysi-ikäisenä en usko, että olen liian nuori taikka vanha muuhun vapaaehtoistyöhön. 

Uskon, että lapsille ja nuorille suunnatuissa kerhoissa olisi parempi, että ohjaaja on samaa sukuopuolta kerholaisten kanssa esim. tyttökerhossa naispuolinen ohjaaja. Ohjaajalla ja kerholaisilla saattaa olla enemmän yhteisiä mieleenkiinnon kohteita sekä tietämystä tietyistä asioista, kun he edustavat samaa sukuopuolta

Tällä hetkellä minulle tärkeitä asioita ovat tasa-arvoisuus, ihmisoikeudet, perhe ja ystävät sekä oma terveys. Uskon että nämä samat asiat ovat minulle yhtä tärkeitä edelleen 10 vuotta myöhemmin, mutta tietyt tärkeät asiat ovat korostuneet. 10 vuoden päästä minulla saattaa olla perhe ja tästä syystä perheen tärkeys on korostunut ja perheen myötä myös oma terveys ja itsestä huolehtiminen. 

Ihmisoikeudet ja tasa-arvoisuus ovat tärkeitä elementtejä elämässäni. Tästä syystä seuraan aktiivisesti Amnesty Ihmisoikeusjärjestön toimintaa, ja allekirjoitan vetoomuksia milloin minkäkin ihmisen takia. Yritän myös tilanteesta riippuen lahjoittaa pieniä summia hyväntekeväisyyteen, kuten viimeksikin lahjoitin Nenäpäivä tempauksen tuottoon. 

Toiminta joka sopii minulle parhaiten on toiminta, jossa saan kohdata uusia ihmisiä ja auttaa. Olen pienestä pitäen auttanut ihmisiä jotka ovat sitä tarvinneet. Pihallamme asui mies joka kulki pyörätuolilla, autoin häntä aina kun vain hänet näin, pikkutytöstä asti. Vuosien saatossa auttaminen ja välittäminen on vain voimistunut, ja tästä syystä opiskelen myös lähihoitajaksi ja valitisin tämän kurssin. Persoonaltani olen voimastahtoinen, auttava ja välittävä sekä huumorintajuinen. Keksin helposti toimintaa nuorille ja vanhemmillekkin, ja minulla on kokemusta nuorien kanssa toimimisesta. 

Eli yhteenvedettynä, olisin parhaimmillani vapaaehtoistyössä nuorten ja lasten kanssa. 

Timanttimallia pohtiessani päädyin siihen yhteen ja ainoaan syyhyn miksi teen vapaaehtoistyötä, Saamiseen ja Antamiseen. Paras tunne on ollut, kun tietää olleensa avuksi ja saanut toiset ihmiset iloisiksi ja onnellisiksi, siitä mitä on tehnyt. Olen kasvanyt ihmisenä paljon näiden kokemuksien kautta ja oppinut arvostamaaan enemmän elämää. Se miksi halusin osallistua tähän toimintaan, pohjautuu siihen, että olen itse käynyt pienenä kirkon kerhoissa. Kerhoissa on aina toiminut ohjaajina vapaaehtoisesti nuoret jotka ovat halunneet toimia lasten ja nuorten kanssa. 

Timanttimallista valitsin Saamisen - Antamisen. Valitsin tähän Heikki Hurstin laupeudentyö Ry:n. 

Heikki Hurstin laupeudentyö sisältää auttamisohjelman. Tämä auttamisohjelma sisältää ruokajakelun, vaatejakelun, tavaran vastaanoton, ilmaisen parturi-kampaamon ja erilaisia juhlatilaisuuksia. Juhlatilaisuuksista mainittaakoon perinteinen joulujuhla ja itsenäisyyspäivän linnanjuhlat. Joulujuhla pidetään Töölön kisahallissa 24.12 ja juhlassa jaetaan ilmaista jouluruokaa, levitetään kristillistä sanomaa ja lauletaan joululauluja. 

Anni Saukkonen.

Kurssi ohi jes...

Jesjesjes, kurssi oli kiva mutta tuo pohtiminen otti välillä aika pannuun..

Hirveesti opin kurssilla, ja kurssi anto vähän eri kulmia mistä katsoa. Blogia todennäköisesti tuun vielä kirjoittelemaan, juuri noista mun opinnoista ja muutenkin että miten menee :)

Ammattiliitot

Yksi kiva jännä tuntematon uusi aihe taas, eli ammattiliitot.

Niin.. No mitä itse tiedän ammattiliitoista ennenko otin enemmän asiasta selvää. Ainakin sen, että ammattiliiton muodostavat yleensä saman ammattialan saaneet henkilöt, ja kyseinen liitto ajaa siihen kuuluvien ammattilaisten oikeuksia, kuten palkka-asiat,lomat,työajat/olot, ja he voivat myös tarvittaessa antaa juridista neuvontaa.

Tulevana lähihoitajana yksi ammattiliitoista mihin voin liittyä, tai johon jo liityin !!! on  Suomen lähi- ja perushoitaja liitto eli SuPer ry ! Se on suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto.  Liitto työskentelee sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoissa sekä julkisella että ksityisellä sektorilla. 

Opiskelijoille liittyminen on maksutonta. Jäsenetuna tulevat kalenteri, liiton lehti ja jäsenkortti. Parasta mielestäni on, että saan myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä työssäoppimisjaksoilla ja alan töissä minut on vakuutettu vastuu ja oikeusturvavakuutuksella. Ja jos työssäoppiminen tapahtuu ulkomailla, vakuutukset ovat myös siellä voimassa. Super ry tarjoaa työttömyyskassan jäsenyyden maksutta. 

Super järjestää myös aktiivitoimijoille tarkoitettuja kursseja ja kaikille jäsenille avoimia koulutustilaisuuksia. 

Tulevaisuuden työntekijä

Minkälainen työtoveri tai työntekijä tulen tulevaisuudessa olemaan ? Toivottavasti hyvä. Pelkkä toivominen ei riitä, joten mistä piirteistä mitä itsestäni löytyy, voisi olla hyötyä? Olen sosiaalinen, yleensä positiivinen ja huumorintajuinen. Mutta olen myös äkkipikainen, kärsimätön ja vähän valittavaa sorttia. Mutta ne hyvät puolet joita voin työssäni hyödyntää ovat ehdottomasti sosiaalisuus ja helposti lähestyttävä asenne, jos se noin nyt sanotaan.

 Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia solmia uusia ihmissuhteita. Työntekijänä vanhoissa työpaikoissani olen aina ottanut huomioon muut työntekijät, ja olen myös aina ollut sitä mieltä että, vaikka et jostain pidä silti sinun pitää tulla kaikkien kanssa toimeen. Se on mielestäni tärkeää lähihoitajan ammatissa. Olen myös oma-aloitteinen enkä vain kulje työnantajan perässä kyselemässä neuvoja tai seuraavia tehtäviä. Jokainen päivä on erilainen, joka päivä on edessä uudet haasteet. Ja tässä ammatissa sitä odotankin eniten, ettei mikään päivä ole samanlainen, kun edellinen.

 Eniten pelkoa herättää lähihoitajan ammatissa se, että tulenko jaksamaan? Kyseinen ammatti on raskas henkisesti sekä fyysisesti. Pelkään sitä, että luovutan turhan helposti. Enkä tiedä tulenko koulunpenkillä oppimaan kuinka olisin luovuttamatta. En sano että olisin pinnallinen ihminen, mutta en tiedä jos nyt esim. tulisi työssäoppinen kehitysvammaisten kanssa, miten suhtautua heihin. Kaikki ovat ihmisiä, enkä tietenkään kohtelisi heitä millään tavalla huonommin kuin ketään muutakaan, en vain tiedä miten heidän kanssaan toimia. Noiden asioiden oppimista odotan eniten, miten työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Mistä saa varmuutta siihen että tietää onnistuvansa, eikä kukaan joka työskentelisi kanssasi tuntisi saavansa huonompaa kohtelua kuin muut. 

Aktiivisuuteni tuo minulle turvaa työpaikan haussa. Etten jää maleksimaan vaan jaksan etsiä töitä. Jos en jaksa tavallista työnhakua, eli sanomalehdistä tai netistä etsimistä, voin kysyä tutuiltani tietävätkö he mitään, tai ottaa suoraan yhtettä soittamalla eri firmoihin. Yksi hyvä idea on myös jättää oma ilmoitus työpaikka sivuille, tai vaikka laittaa lehteen. Eli silloin kiinnostuneet voivat ottaa minuun yhteyttä, eikä minun tarvitse jättää monia hakemuksia. 

Itse todennäkösesti soitan haluamalleni työpaikalle ja kysyn mahdollisesta työpaikasta ja onko voisinko päästä haastateltavaksi. Olen parempi ilmaisemaan itseäni "puhelimessa" tai niin että kerron itse kasvotusten itsestäni kun kirjoittaisin netissä hakemuksen.

Oma taloudellinen hallinta

 Saatiin tehtäväksi miettiä omia menoja ja tuloja, minkälaisia tukia opiskelija voi hakea ja onko siihen jotain ehtoja. Sen lisäksi tuli tietenki pari muuta tehtävää, mutta jos alottaisin noista omista menoista&tuloista.

Elikkäs, itse asun vielä kotona, vanhempien ja veljen kanssa. Töitä en tällä hetkellä tee, mutta suunitelmissa on hakea taas, kun koulu on lähtenyt kunnolla rullaamaan. Saan vähän taskurahaa siitä kun käyn vahtimassa kolmen eri perheen lapsia, noin kerran kahdessa viikossa. En maksa itse esim. bussi&sali korttiani, tai puhelinlaskuani. Vanhemmiltani saan käyttö rahaa vaatteisiin n. 1-2 kertaa 2 kuukadessa, ja yleensä se on 40-60 euron luokkaa. Ensimmäisessä työpaikassani aloitin 13-vuotiaana ja siitä asti olen työskennellyt eri puhelinmyynti firmoissa sekä ravintolassa. Olen tiennanut hyvin kun ottaa huomioon, että asun vielä kotona ja laskuja ei tarvitse itse maksaa. Yleensä palkkarahoilla olen ostanut vaatteita ja käynyt leffassa yms. joten on vaikeaa nykyään ottaa vanhemmilta rahaa vastaan vaatteita varten, kun on pidemmän aikaa ostanut ne itse. Olen huono rahankäyttäjä, ja yleensä palkka on mennytkin tosi nopeasti. Omaa rahankäyttöä voisin hallita paremmin esimerkiksi niin, että en ostaisi syömistä ja sellaista pientä naposteltavaa niin usein, ja etten myöskään joka kerralla palkan saatuani, ostaisi vaatteita. Mun pitäis kanssa opetella sitä jaloa taitoa, eli säästämistä. Yleensä oon laittanu jonkun verran säästöön ko oon rahaa saanu, mutta pitäis myös oppii sitä käteistä säästää, koska se hurahtaa samantien.. 

Eli mun tulot ja menot ei oo ihan tasapainossa, rahaa pitää oppii säästämään ja miettiä mihin sitä oikeesti käyttää.

Seuraavaksi tuli kysymys siitä, mitä tukia opiskelijat saa, oliko siihen ehtoja tai joihinkin jotain ikärajoja? 

 Opintuki ; eli opintotukeen kuuluvat asumislisä, opintoraha ja opintolainan valtiontakaus. Suomessa suoritettaviin opiskeluihin opintotukea voivat saada Suomen kansalaiset ja tietyin ehdoin myös muiden maiden kansalaiset. Opintotuen määrä ja myöntämisehdot ovat erilaisia toisen asteen ja korkeakoulun opinnoissa.

 Asumislisä on valtion maksama avustus joka maksetaan kuukausittain tilille. Se on verotonta tuloa, eli siitä ei makseta veroa eikä sitä oteta huomioon tulovalvonnassa vuositulona. Asumistuki on 26,90-201,60 euroa kuukaudessa, ja jos olet alle 18-vuotias, vanhempiesi tulot vaikuttavat asumislisäsi määrään. Voit saada asumislisää vain opiskelukuukausilta ja sellaiseen asuntoon, jossa voit suorittaa opintojasi. Voit hakea asumislisää verkossa, kelan sivuilta.

Opintoraha on valtion maksama avustus joka maksetaan kuukausittain tilille. Opintorahaa saat myös vain opiskelukuukausilta, mutta voit saada opintorahaa myös kesällä jos sinulla on oikeus kesäopintotukeen, tai opiskelet päätoimisesti kesällä. 17-vuotta täyttäneet voivat hakea opintorahaa, ja sitä aletaan maksamaan seuraavan kuukauden alusta alkaen. Alle 17-vuotiaista maksetaan vielä lapsilisää eivätkä he voi saada opintorahaa, paitsi määrätyin ehdoin.

Opintolaina

on valtion takaama laina, joka pitää maksaa takaisin. Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, voit hakea lainan valitsemastasi pankista. Koska valtio takaa opintolainasi, et tarvitse muuta vakuutta lainallesi. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta.


Koulumatkatuki
voit saada tukea jos koulumatkasi pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Kela maksaa ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa oleville.

Ateriatuki
jos olet korkeakouluopiskelija, olet oikeutettu alennukseen opiskelija-aterian hinnasta ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä.

Aikuiskoulutustuki
Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä

Tuossa noin oli nyt vähän noita erilaisia tukia opiskelijoille. Yksi tehtävistä oli pohtia pikavippejä ja miten ne eroavat pankkien lainoista, jos eroavat..?

Mitä itse siis tiedän pikavipeistä eli pienlainoista ? Ainakin sen, että kun kyseinen aihe on tullut esille, ei siitä puhuta kauniisti. Monet kuvittelevat saavansa helpon lainan ottamalla pikavipin, mutta todellisuudessa he saattavat joutua  velkakierteeseen, jota ei olekkaan niin helppoa katkaista. Pikavippien ideana on vakuudeton kulutusluotto jonka suuruus on n.50-1000:n euron välillä. Pikavipin vuosikorko vaihtelee n.100-1500 prosentin välillä kun pankkien vastaava korko on n.10 pronsenttia. Pikavippiä kutsutaan joskus viimeiseksi pelastukseksi, vaikka se ei sitä todellakaan ole.

Veroja taas kerätään yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Julkiset palvelut vievät paljon verorahoja esim. Tien kunnossapidot, sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjastot, valaistus, turvallisuus (poliisi, palokunta, armeija ). Tavallinen ihminen maksaa niin sanotusti kahta veroa, kunnallisveroa ja valtioveroa. Kunnallisvero menee kaupungille jossa asut ja valtiovero valtiolle jossa asut eli tässä tapauksessa Suomen valtiolle.