Kyselytutkimus

PIRJO HYNNISEN KYSELYTUTKIMUS AUTTAMISASENTEISTA JA AUTTAMISTOIMINNASTA

Kyselytutkimukseen vastanneistä 60% oli miehiä ja loput 40% naisia.

Paljonko sinulla on vapaata aikaa, jonka voit käyttää haluamallasi tavalla esim. ystävien tapaamiseen, harrastuksiin tai toisten auttamiseen ? - 40 % vastanneista oli vapaata aikaa melko paljon, toisella 40% oli melko vähän ja 20% ei juuri lainkaan.

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä ? 

1. Ihmisen joka on saanut apua lähisukulaiseltaan, tulee auttaa tämän puolestaan tarvittaessa apua = 60% vastanneista oli täysin samaa mieltä, 40% jokseenkin samaa mieltä.

2. Jos ihminen on saanut avustuksen joltain järjestöltä, hänen tulee tukea kyseistä järjestöä sitten, kun se on mahdollista = 60% oli jokseenkin samaa mieltä, 40% täysin erimieltä

3. Mitä useamman kerran sama ihminen  auttaa toista, sitä vahvemmassa vastavuoroisuuden velassa autettu on = 40% vastasi olleensa jokseenkin samaa mieltä, 60% täysin eri mieltä.

4. Jos ihminen on terve ja hyvinvoiva, hänen on aina pyrittävä antamaan takaisin vastaanotettu apu = 100% vastasi olleensa jokseenkin eri mieltä.

5. Jos ihminen on sairas, iäkäs tai liikuntarajoitteinen, vastaanotetun avun korvaamista ei tarvitse ajatella = 20% vastanneista oli täysin samaa mieltä, 60% vastanneista oli jokseenkin samaa mieltä ja 20% jokseenkin eri mieltä

Oletko viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt jotain seuraavista ? 

Perheenjäsenten auttaminen = 100%  ehdottomasti

Sukulaisten auttaminen =  80% vastasi ehdottomasti ja 20% todennäköisesti

Ystävien auttaminen = 100% vastasi ehdottomasti

Naapurien auttaminen = 60% ehdottomasti ja 40% todennäköisesti

Jonkun tuntemattoman ihmisen auttaminen = 40% vastasi ehdottomasti ja 60% todennäköisesti

Rahan lahjoittaminen keräykseen =  20% ehdottomasti, 60% vastasi todennäköisesti ja 20% ehkä

Verenluovutus =  40% ehdottomasti, 20% todennäköisesti, 20% ehkä, 20% en usko 

Elinluovutuskortin täyttäminen = 60 % vastasi en usko ja 40% todennäköisesti

Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan = 60% todennäköisesti ja 40% ehkä

Pitempiaikaiseen avustushankkeeseen sitoutuminen = 80% vastasi en usko ja 20% en osaa sanoa

Suomalaisten auttaminen ylipäätään = 60% todennäköisesti ja 20% en osaa sanoa ja 20% ehkä

Eurooppalaisten auttaminen ylipäätään = 60% en osaa sanoa 20% ehkä ja 20% todennäköisesti

Kaikkien ihmisten auttaminen esim.rotuun tai asuinpaikkaan katsomatta = 60% todennäköisesti ja 20% en usko ja 20% ehkä

tehtäviä part.2

Elämäsi arvo voidaan mitata sillä, mitä se antaa maailmalle.

                      — Sir Wilfred Grenfell

TEHTÄVIÄ, PIRJO HYNNINEN

Mitä sinulle tuli mieleen sanoista kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö ?

Kansalaistoiminta. Kuulostaa minun korvaani jollain tavalla hiukan pakolliselta asialta. Kansalaiset toimivat yhdessä luodakseen jotain parempaa tai uudistaakseen asioita. Moni miettii tämä toimintaa anarkistin silmin, ja jossain tilanteissa se voi olla jopa suotavaa. 

Itse mietin kansalaistoimintaa asiana, joka ajaa juuri kansalaisten hyvinvointia ja heidän halua vaikuttaa asioihin. Kukaan ei tässä asiassa voi pakolla tehdä töitä, ainakaan hyvin, tai voi valittaa työn laadusta, koska on itse ollut osana projektia. 

Kansalaistoiminta on mielestäni toiminut ennen paremmin kuin nykyään. Raha on valtaa, ja kuka nyt tahtoisi tehdä asioita ilman palkkaa ? On ikävää, että näin ajattelu on näin vahvaa nykypäivänä, mutta minkäs sille mahtaa. On hienoa kuitenkin todeta, että myös niitä hyviä tyyppejä on jäljellä. 

Eli taas yhteenvedettynä, mielestäni sanasta kansalaistoiminta, tulee mieleen nippu ihmisiä jotka tekevät vapaaehtoisesti töitä luodakseen jotain parempaa tai uutta. 

Sitten sanaan vapaaehtoistyö.

Se on minulle paljon lähempänä sydäntä ja tiedänkin toiminnasta enemmän kuin kansalaistoiminnasta. 

Vapaaehtoistyö on yhden ihmisen tai ison joukon tekemää työtä vapaaehtoisesti, ilman palkkaa taikka muuta ansiota. He tekevät sitä omien periaatteidensa pohjalta, koska haluavat auttaa.

Tässäkään kukaan ei voi sinua pakottaa tai tehdä työtä puolestasi. 

2. Jatka pohdintoja siitä, miten Mathilda Wreden ja Miina Sillanpään työ on jatkunut:
- Miten vankeinhoitotyön toimintatavat ja tavoitteet ovat muuttuneet ?
- Ketkä ovat nykysin ''kaukana kotoa'' samaan tapaan kuin romanit?
- Suhtaudutaanko prostituoihin nykysin eri tavalla kuin ''langenneisiin naisiin'' sata vuotta sitten?

Uskon, että vangeilla on nykypäivänä paremmat olot sekä enemmän ''vapauksia'' huolimatta siitä, että he ovat vankeja. 1960- ja 70-luvuilla toimivat mm. Marraskuun Liike, ja Krim ry. Näiden kahden liikkeen pääperiaate oli, että myös poikkeavilla yksilöillä tulee olla samat oikeudet kuin muilla kansalaisilla. Kun tätä ideaa on lähdetty viemään n. 55 vuotta sitten eteenpäin on varmaa, että jotain on saatu eteenpäin. Samoihin aikoihin syntyi muita liikkeitä kuten erilaisia ammattiyhdistyksiä ja myös käsitykset hyvinvointivaltiosta alkoivat muodostua. 

Ketkä ovat nykyisin ''kaukana kotoa''? Mielestäni ne kaikki jotka ovat jonkin sodan takia joutuneet jättämään kotimaansa, kuten somalit sisällisodan takia ja irakilaiset Irakin sodan takia. Mutta myös muut maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat niitä ''nykyajan romaneita'' jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet muuttamaan suomeen. 

Entä suhtaudutaanko prostitoituihin samalla tavalla kuin ennen ? Mielestäni ei. 
Tällä hetkellä Suomessa prostituutio on sallittua, mutta seksinosto ihmiskaupan uhreilta tai ihmiskaupan uhrin paritus on kiellettyä. Asenteet ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella suotuisimmaksi, mutta tiettyihin asioihin kuten terveyteen, kiinnitetään enemmän huomiota. 
Suomessa on prostituoiduille oma yhdistys nimeltään Pro-tukipiste.

Pro-tukipiste tarjoaa prostituoiduille vertaistukea, tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali-ja terveyspalveluita ja tekemällä edunvalvojatyötä. Yhdistys edistää seksityössä toimiven ihmisten yhdenvertaisen kohtelun edistämistä, ja heiltä saa palvelua englanniksi, viroksi, venäjäksi, suomeksi ja thaiksi. 

♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀♀

Miten sitten ovat nämä erilaiset talkootyöt muuttuneet ? Voidaanko kansalaisia ' 'velvoittaa'' nykyisin talkootöihin ? Ja minkä asian puolesta itse järjestäisit talkoot ja miten houkuttaisit ihmisiä osallistumaan ? 

Ihmisiä on todennäköisesti vaikeampi saada näinä päivinä osallistumaan talkootöihin kuin ennen. Miksi ? Edelleen sanon yhdeksi syyksi rahan. Toiseksi syyksi päättelen yhteisöllisyyden katoamisen. Raha puhuu, raha saa ihmiset tekemään asioita. Yhteisöllisyys saa ihmiset helpommin osallistumaan. Kun tuttuja esim. samasta kylästä osallistuu yhteisöön vaikuttavaan toimintaan, niin monet tulevat perässä.

En usko siihen, että ihmisiä voidaan enää ''velvoittaa'' talkoisiin. Kyllä silloin, jos kaikki muut naapurinväestä pitää pihan siistinä ja sinä sotket ja roskaat, silloin olet velvollinen siivoamaan omat sotkusi. Mutta et mielestäni ole velvollinen osallistumaan yhteisiin talkoopäiviin, jos sinua ei huvita taikka kiinnosta. Kunhan et itse roskaa ja pidät paikat siistinä.

Mutta se milloin sinut oikeasti voitaisiikin velvoittaa jonkin näköisiin talkoisiin, olisi esim. silloin , kun sota on jättänyt tuhoiset jäljet jälkeensä.  

Kansalaiset yhdessä siivoasivat sodan jäljet ja aloittasivat pikkuhiljaa kunnostamaan sodan tuhoamia katuja yms. Näin on ennenkin toimittu, ja varmasti näin tullaan myös tilanteen sattuessa toimimaan. 

 ♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦

Ketkä ovat nykyisin vaikeimmassa asemassa olevia kansalaisia? - Mikä tekee heidän asemastaan erityisen hankalan. 

Mielestäni vaikemmassa asemassa olevat kansalaiset ovat tällä hetkellä 
↕ : työttömät, asunnottomat, päihteiden käyttäjät ja pakolaiset.

► Työttömät = Ei ole päivittäistä tekemistä, rytmi muuttuu, saattaa jäädä yhteiskunnan ulkopuolella. Työttömät voivat joutua asunnottomiksi vaikean rahatilanteen takia, mukaan saattaa tulla päihteidenkäyttöä sekä syrjäytymistä ja muita psyykkisiä ongelmia. Tällä hetkellä töitä vaikeampi saada kuin esim. 10 vuotta sitten. 


► Asunnottomat : isoimpana ongelmana kodittomuus, ei ole paikkaa minne mennä. Suurin osa syrjäytyneitä ja yhteiskunnan ulkopuolella. Monella psyykkisiä ongelmia kuten depressiota ja skitsofreniaa. Päihteiden käyttö 90% asunnottomista on päivittäistä tai jatkuvaa. 

► Päihteidenkäyttäjät: syrjäytyneitä yhteiskunnasta, monella asunnottomien tapaan psyykkisiä ongelmia. Omasta mielestäni yhteiskuntamme tarjoaa liian vähän apua päihteidenkäyttäjille ja klinikoita on liian vähän. Päihteidenkäyttäjät ja toisella nimityksellä narkomaanit ovat aina olleet jonkilainen ''tabu'' tässä maassa. 

► Pakolaiset: Monella ennakkoluuloja sekä rasistisia mielipiteitä maahanmuuttajista ja pakolaisista. Uusi kulttuuri ja uusien tapojen opetteleminen monelle vaikeaa sekä työlästä. Syrjäytymistä ja masennusta esiintyy maahanmuuttajilla, koska sopeutuminen on vaikeaa. Omat ongelmat kuten traumat esimerkiksi sodasta, tuovat oman osansa vaikeuksiin. Työn - ja opiskelupaikan saaminen, ystävien hankkiminen  ja jopa oleskeluluvan saaminen vaikeaa. 

♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣

5. Valitsin kohderyhmäksi huumeidenkäyttäjät ja heille tarkoitetut tukiryhmät ja vapaaehtoistoiminnat. 

Tuntuu, ettei huumeidenkäyttäjille olisi niin paljon toimintaa tai vertaistukiryhmiä, mutta nettiä selatessani löysin pari hyvää sivua.

Irti Huumeista Ry, tarjoaa seutukohtaista vapaaehtoistoimintaa Etelä- Itä, - Länsi, ja Pohjois-Suomessa.  He tarjoavat ilmaista vertaistukiryhmää huumeidenkäyttäjille, jossa jokainen vapaaehtoistyöntekijä on koulutettu ja vaitiolovelvollinen.

Vertaistukiryhmätoiminta

• huumeiden käyttäjien läheisille ja huumeiden käyttäjille
• avoimet ja suljetut ryhmät, koulutetut ohjaajat
• mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tuntemuksia ryhmässä ja oppia toisten kokemuksista

• Ehkäisevä päihdetyö

  • työyhteisöissä, oppilaitoksissa ja ammattilaisten keskuudessa
  • tapahtumat, tilaisuudet, luennot, vanhempainillat
  • verkostoyhteistyö

Tukihenkilötoiminta

• huumeiden käyttäjien läheisille ja huumeiden käyttäjille perhekeskeisesti, koulutetut tukihenkilöt
• vaikeassa elämäntilanteessa ja retkahdusten aikana
• käytön lopettamisessa ja raittiuden ylläpitämisessä
• hoitoon motivoitumiseksi, hoitoon ohjauksessa, hoidon aikana ja jälkeen

Asiakastapaamiset

• huumeiden käyttäjien läheisille, huumeiden käyttäjille ja heidän perheilleen
• mahdollisuus yksilö- ja perhetapaamisiin
•  tapaamisia yhdestä useampaan kertaan tarpeen mukaan

Irti Huumeista Ry järjestöllö on myös puhelintuki, joka toimii päivystävänä puhelimena suomeksi sekä ruotsiksi. 


♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣♣


Valitsin YK:n teemapäivistä Maailman ympäristöpäivän jota vietetään 5.6. Minulle luonto ja ympäristö ovat tärkeitä asioita. En roskaa, kierrätän jätteet ja kierrätän myös vanhat vaatteeni, joko kirpputorilla tai vien vaatekeräykseen. 
 Teemapäivän vietolla halutaan nostaa näitä aiheita ihmisten ilmoille: Ilmaston lämpeneminen, roskaaminen, veden liika-kulutus yms.

Miten minä itse toteutan näitä asioita omassa elämässä.
- En roskaa
- En kuluta vettä liikaa
- Kierrätän
- Ostan itsekkin käytettyjä vaatteita sekä huonekaluja.
- Yritän ostaa tuotteita jotka on valmistettu ympäristöystävällisesti.